GCM-paperi repii Eurooppaa, myös Suomea – vaikka kyseessä pelkkä ”puuterirasia”

Euroopassa kiehuu kapinaliike, jonka taustoista liikkuu villejä huhuja.

Unkarin kaupunkien katukuvassa nähtiin taas tänä syksynä verovaroilla kustannettuja poliittisia julisteita:

"YK haluaa purkaa maahanmuuttoa torjuvan aidan. UNKARI PÄÄTTÄÄ, EI YK!"

Tällä kertaa pääministeri Viktor Orbánin ja hänen hallituksensa kampanjan maalitauluna oli YK:ssa neuvoteltu globaali siirtolaisuussopimus GCM, joka hyväksyttiin maanantaina Marokon Marrakeshissa. Sopimuksella on tarkoitus säädellä kansainvälistä muuttoliikettä ja muuttajien oikeuksia.

Sopimus on ehkä väärä sana, koska englanniksi GCM ei ole "agreement", saati vielä sitovampi "pact", vaan pelkkä "compact", jota ei edes ollut tarkoitus allekirjoittaa. Suomen ulkoministeriön käännöksissä sitä kutsutaan nimillä "kompakti" ja "asiakirja". Sanakirjoista ei ole apua; niiden mukaan compact on sopimus tai puuterirasia. Jälkimmäinen lienee oikeampi käännös, ellei sitten sovita, että kyseessä on pelkkä julistus, "declaration".

Unkarin hallituksen kampanja herätti hieman ihmetystä siksi, että unkarilaisten enemmistö on jo ennestään hallituksen tiukan maahanmuuttopolitiikan ja maan etelärajalle pystytetyn aidan kannalla, eikä edes vaaleja ole tulossa lähiaikoina. Hallituksella nyt vain sattuu olemaan ylimääräistä rahaa, joilla se tukee haluamiaan mainostoimistoja. Näin ainakin Unkarin oppositio asian selittää.

Puuterirasiasta on tullut koko Euroopassa kokoaan isompi asia. Belgian hallitus repesi viikonloppuna juuri sitä koskevaan riitaan: pääministeri George Michelin hallituksessa istunut kansallismielinen flaamilaispuolue NVA ilmoitti lähtevänsä oppositioon, koska liberaali Michel ei suostunut vastustamaan kompaktia. Michel aikoo nyt jatkaa vähemmistöhallituksen johdossa, mutta hänestä voi hyvin tulla puuterirasian ensimmäinen poliittinen uhri.

GCM:n vastustajien joukossa ovat Unkarin lisäksi olleet ainakin Viro, Latvia, Puola, Tsekki, Slovakia, Bulgaria, Itävalta, Italia – ja Yhdysvallat. Viro tosin kääntyi viime tingassa kompaktin kannalle. Marrakeshiin odotettiin maanantaina 159:n maan edustajia YK:n 193:sta jäsenmaasta, eli kapinallisia oli 34. Niiden perustelut poisjäämiselle ovat suunnilleen samat kuin Unkarilla: kompakti rajoittaa kansallista itsemääräämisoikeutta.

Suomen eduskunnassa vain perussuomalaiset ovat vastustaneet GCM:ää äänekkäästi. Ulkoministeriön mukaan "käynnissä tuntuu olevan Euroopan laajuinen kampanja, jolla on pyritty levittämään väärää tietoa asiakirjan sisällöstä ja erityisesti sen sitovuudesta". Vastustajien mukaan kompakti on sitova, vaikka sitä ei ole allekirjoitettu, koska siellä mainitaan useita kertoja, että jäsenmaat ”sitoutuvat”, muun muassa edistämään tiedon vaihtoa siirtolaisuudesta.

Tallinnan Vapaudenaukiolla viikonloppuna pidetyn GCM:n vastaisen mielenosoituksen johtajat pukeutuivat keltaisiin huomioliiveihin, osoittaakseen tukeaan myös Ranskan hallitusta viime viikkoina vastustaneille mielenosoittajille. Keltaliivien mielenosoituksia on nähty jo myös Belgiassa ja Hollannissa, ja olisi pieni ihme, ellei muoti tarttuisi muihinkin maihin.

Tilanne on otollinen salaliittoteorioiden leviämiselle. Unkarissa hallituksen lietsoma yleinen käsitys on, että YK:n ajaman siirtolaisuuspolitiikan takana on liberaali miljardööri George Soros. Hän edustaa Unkarin hallitukselle globalisteja, joiden ideologia uhkaa Unkarin itsenäistä päätösvaltaa. Siksi ei ole yllätys, että Unkari vastustaa myös siirtolaisuuskompaktia, jonka nimessä on sana globaali.

Sosiaalisessa mediassa levisi viikonloppuna teorioita siitä, mitä voimia on keltaliivien takana. Ranskalainen turvallisuusanalyytikko Elliot Alderson selvitti Twitterissä verkostoanalyysin avulla, että keltaliivit-aihetunnistetta (#GiletsJaunes) käytti ahkerasti kymmenkunta englanninkielistä twitteristiä, jotka levittivät siten kapinahenkeä Ranskan ulkopuolelle. Kaikki olivat Aldersonin mukaan enemmän tai vähemmän äärioikeistolaista alt-right-liikehdintää edustavia henkilöitä tai (vale)uutispalveluja.

Toinen teoria keltaliivien taustoista oli tietysti se, että liikettä tuetaan Moskovasta. Sosiaalisessa mediassa liikkui huhuja, että joidenkin keltaliivien oli kuultu puhuvan venäjää. Levittipä joku myös kuvia, joissa keltaisiin liiveihin pukeutuneet miehet kantavat Itä-Ukrainan kapinallisen "Donetskin tasavallan" lippua.

Euroopassa on menossa mielenkiintoinen viikko: Britannian parlamentin alahuoneen pitäisi äänestää pääministeri Theresa Mayn hallituksen ja EU:n välisestä erosopimuksesta. On todennäköistä, että Mayn hallitus kaatuu, jos sopimus kaatuu. Jos Britannia ei päättämättömyytensä vuoksi pääse irti EU:sta, keltaliivien liike leviää melko varmasti myös saarivaltakuntaan. Liikkeen sisältö voi olla joko EU-vastainen tai EU-myönteinen, riippuen siitä mitä hallitus tekee.

Britanniassa tutkitaan edelleen, miten venäläiset vaikuttivat maan kansanäänestykseen EU-erosta eli brexitistä keväällä ja kesällä 2016. Varmaa näyttöä ei ole, mutta Venäjän uskotaan rahoittaneen EU-vastaisia ryhmiä ja levittäneen disinformaatiota eli valetietoa.

Venäjä varmaankin myös vastustaa GCM:ää.

Väärin. Uutistoimisto Tass kertoi juuri, että "Venäjän mielestä turvallista, järjestäytynyttä ja säännönmukaista siirtolaisuutta koskeva kompakti on tärkeä askel kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä". Venäjä toki painottaa myös kansallista itsemääräämisoikeuttaan, mutta kukapa ei painottaisi.

Toinen vahva puuterirasian tukija on Saksa, jonka liittokansleri Angela Merkel piti Marrakeshissa puheen järjestäytyneen siirtolaisuuden puolesta. Saksa ja Venäjä ovat siis samalla asialla. Pitäisikö huolestua?

Kolumnin aiempi versio ilmestyi maanantaina Talouselämän sivuilla.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu